Netflix-menestys: Sex Education -sarja ja vähän muutakin asiaa seksistä

sonjaars /

Sex Education -sarja

Tiedätkö sinä, miten peräsuoli tulee tyhjentää ennen anaaliyhdyntää? Minä en tiennyt, huolimatta siitä, että olen pitänyt itseäni varsin sivistyneenä tyyppinä mitä seksuaaliterveyteen ja seksuaalisuuteen tulee. En myöskään tiennyt, että kannabis voi aiheuttaa laukeamisongelmia, ei sillä, että sitä kannattaisi muutenkaan käyttää. Sen sijaan tiesin kyllä, että klamydia ei tartu ilmateitse. Tiesin, että lonkeroporno on ihan oikea juttu. Osaan kuvailla tapoja, joilla lesbot harrastavat seksiä.

Me Suomessa koulutuksen saaneet taidamme olla tässä asiassa jokseenkin etuoikeutettuja, sillä mikäli olen ymmärtänyt oikein, esimerkiksi Yhdysvalloissa nuorilla ei ole juurikaan käsitystä seksistä ja sen eri ilmiöistä. Heidän peruskoulutukseensa ei usein kuulu sanaakaan seksuaalivalistusta vaan erityisesti uskonnollisilla alueilla esiaviollista seksiä pidetään syntinä. Kun ehkäisystä ei puhuta, seksitaudit ja teiniraskaudet lisääntyvät. Seksuaalisuuden laaja kirjo jää ilman vähäistäkään huomiota. Väärää tietoa erityisesti vaginoista ja vulvista liikkuu netissä pilvin pimein.

Olen lukenut tuhottoman määrän erilaisia ”hauskoja” twiittilistoja siitä, millaisia harhakuvitelmia ihmisillä, jopa vulvallisilla ja vaginallisilla, voi olla vulvista ja vaginoista. Toki minustakin on hieman hupaisaa, että yhdysvaltalaiset nuoret ja aikuisetkin luulevat, että kuukautisverta voi pidättää samoin kuin pissaa tai että virtsa tulee vaginasta. Tosiasiassa harhaluulot sukuelinten anatomioista sekä seksuaalisuudesta voivat aiheuttaa ihan todellista ja aitoa vahinkoa. Kamalimpia ovat tilanteet, joissa nuoret leikkelevät kotona sisempiä häpyhuuliaan pienemmiksi ja päätyvät sairaalaan. Tai ne kerrat, kun netissä leviää kuva neljästä kalapalasta, joilla ”demonstroidaan” naisen vaginan löystymistä usean seksikumppanin jälkeen.

Mitä tällä on tekemistä Netflixin Sex Education -sarjan (2019) kanssa, kysyt. Outo aloitus, myönnän sen itsekin. Fakta on kuitenkin se, että Sex Educationin kaltainen sarja olisi pitänyt olla aina olemassa nuoria kuin vanhempiakin varten. Se kertoo kaunistelematta, rehellisesti ja niin mahtavasti seksuaalisuudesta, seksistä ja ihmiskehon asioista, paljaammin ja aidommin kuin mikään muu aiemmin näkemäni ohjelma. Veikkaan, että Sex Education -sarja voittaisi sivistysarvollaan jopa aiheesta tehtävän dokumentin.

Otis Milburn (Asa Butterfield) on monessa mielessä hyvin perinteinen teini-ikäinen poika: hän käy lukiota ja asuu kahdestaan yksinhuoltajaäitinsä kanssa. Otista voisi kuvailla hiljaiseksi nörtiksi, joka kuitenkin on korviaan myöten rakastunut koulun pahistyttöön, Maeveen. Erikoisen Otisista muihin teinipoikiin nähden tekee kuitenkin se, että häntä ahdistaa kaikki seksi ja seksiin liittyvä. Seksille tai kosketukselle altistuessaan Otis saa pahoja paniikkioireita, eikä poika esimerkiksi masturboi ollenkaan. Hänen mielestään penikseen koskeminen tuntuu ällöttävältä.

Otisin äiti Jean Milburn (Gillian Anderson) on sen sijaan seksuaaliterapeutti ja -valmentaja, mikä luo konfliktia seksuaalista heräämistään odottavan Otisin ja äidin välille. Poika jopa yrittää uskotella äidilleen harrastaneensa itsetyydytystä, jotta tämä uskoisi poikansa olevan normaali.

Erinäisten kommellusten kautta Otis päätyy antamaan lukiotovereillaan maksusta seksuaaliterapeutin palveluja äidiltään oppimiensa tietojen perusteella. Erityisesti ensimmäisellä kaudella jokaisessa jaksossa on yleensä jokin tietty seksuaalisuuden teema, jota käsitellään erittäin monipuolisesti.

Sarjan henkilöt ovat erinomaisia ja syviä, eikä kukaan jää vaille hahmokehitystä. Näyttelijät suoriutuvat ilmiömäisesti, myös niistä kohtauksista, joita voisin kuvitella olleen kiusallista näytellä. Ehdottomasti lempihahmoni on lukion kiusaajapoika sekä altavastaaja Adam Groff (Connor Swindells), jonka isä on lukion rehtori. Adamin hahmokehitys on huikeaa ja mies näyttelee niin hyvin, että haluaisin jokaisen jakson jälkeen mennä halaamaan tästä ilman pihalle.

Minun on pakko tässä välissä tunnustaa, että rakastuin ihan korviani myöten sarjassa satunnaisesti vierailevaan ruotsalaiseen putkimieheen Jakobiin (Mikael Persbrandt), jonka tyttärestä muodostu yksi sarjan päähenkilöistä. Jakobiin ihastuttuani tajusin vihdoin tulleeni vanhaksi. En enää ihastukaan sarjojen nuoriin päähenkilöihin vaan päähenkilön äidin ikäisiin vanhempiin miehiin. En silti pyytele hetkeäkään anteeksi.

Sarjassa nähdään paljon seksikohtauksia eikä vain niitä ”kauniiden heteroiden” rakastelukohtauksia, joita Hollywood yleensä tarjoilee, vaan seksiä ja seksuaalisuutta nähdään sen lukemattomissa eri muodoissa. Toki sarjassa käsitellään myös heteroseksiä, mutta sen lisäksi katsoja pääsee tutustumaan moniulotteisesti niin miesten kuin naistenkin väliseen seksiin, sekä bi-, pan- ja aseksuaalisuuteen. Sarja kohtelee myös pornoa yllättävän inhimillisesti, fantasioista puhutaan vapaasti ja niitäkin näytetään katsojille.

Huolimatta komedialuonteestaan (ja tämä ohjelma todella usein on ihan älyttömän hauska), Sex Education -sarja käsittelee myös vakavia aiheita niiden ansaitsemalla kunnioituksella. Bi-seksuaalisuuteensa heräävä ei välttämättä heti hyväksy itseään. Seksitautien leviäminen on oikea ongelma. Abortti on naisen oma päätös, mutta se ei tarkoita, että se olisi automaattisesti helppoa. Seksuaalinen ahdistelu missä tahansa muodossa voi traumatisoida. Sarja nostaa katsojien näkökenttään teemoja myös seksuaalisuuden ulkopuolelta. Erilaiset perhetaustat, suhteet vanhempiin ja ystäviin aiheuttavat paljon päänvaivaa sarjan nuorille. Vanhemmuutta käsitellään sitäkin. Kiusaamista, yksinäisyyttä, köyhyyttä. Sex Education tarjoaa tämän kaiken.

Sex Education -sarja käsittelee seksuaalisuuden eri ilmiöitä niin ilmiömäisen monipuolisesti ja laidasta laitaan, että jopa minä opin siitä uutta, kuten tämän postauksen alussa totesin. Uskon, että Sex Educationista on meille kaikille hyötyä, mutta ehdottomasti suurin hyöty siitä on juuri nyt sarjan päähenkilöiden kanssa samaa ikäryhmää oleville nuorille, joille sarjan tarjoamat tiedot voivat olla erittäin arvokkaita. Vielä kymmenen vuotta sitten televisiosta saattoi olla vaikeaa löytää esimerkiksi homoesikuvaa, nykyään tilanne on onneksi parempi. Siinä onkin Sex Educationin paras ja tärkein anti: se tuo katsojilleen sen kauan kadoksissa olleen lupauksen siitä, että millainen sitten oletkin tai millaista seksiä harrastatkin, se on normaalia ja täysin ok (poisluettuna laittomat teot, tietysti).

Mene siis jo katsomaan tätä sarjaa jos et vielä ole katsonut. Löydät varmasti palan itseäsi jostakin jaksosta tai opit uutta. Vähintään ainakin saat erinomaista hupia näihin kevätiltoihin.

Sarjarakastuja-asteikolla: 9/10
IMDb-asteikolla: 8.3/10


0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *