Ensivaikutelma: Netflixin Snowpiercer-sarja (2020)

sonjaars /

Snowpiercer-sarja

Snowpiercer-sarja on Netflixin uunituore uutuus. Sarjan ensimmäinen jakso julkaistiin 25.5. suoratoistopalveluun ja jaksoja tulee kerran viikossa, mikä on hieman poikkeavaa Netflixille. Toki muutos kerran viikossa julkaistaviin jaksoihin on alkanut vakiinnuttaa asemaansa eri suoratoistopalveluissa, erityisesti HBO Nordic on tehnyt tätä jo pitkään. Onko sarjabingeilyn aikakausi tulossa päätökseensä? No se on ihan eri postauksen aihe ja lyhyesti vastaukseni luultavasti olisi, että ei.

Snowpiercer-sarjassa maailmanloppu on tullut ilmaston muuttumisen syynä. Lämpötila on kuitenkin vastakkainen kuin voisi olettaa: maailmassa on niin kylmä, ettei siellä mikään elävä selviä. Jääkausi on kuitenkin ihmisen omaa syytä, sillä ihmiskunta pyrki estämään ilmaston liiallista lämpenemistä tieteen keinoin. Se kuitenkin koitui koko maailman kohtaloksi ja ulkona vallitsee näiden toimien vuoksi nyt yli sadan asteen pakkanen. Ainoa, mikä maailmassa enää liikkuu, on Snowpiercer-juna, joka tuhannen ja yhden vaunun mittaisena kulkee maailmaa ympäri sietämättömän kylmyyden paukkuessa sen seinien ulkopuolella.

Junan vaunut on eroteltu arvoluokkiin; rikkaat elävät yltäkylläisesti junan etuosassa, kun taas kaikkein köyhimmät ja heikoimmassa asemassa olevat asuttavat junan perää. Asetelmaa voisi verrata kutakuinkin lentokoneista tuttuun First Class, Business Class, Premium Economy ja Economy -luokkiin. Junan heikko-osaisimmat näkevät nälkää ja joutuvat kasvattamaan rottia elääkseen niiden lihalla, kun muu ravinto on vähissä. Tyytymättömyys kasvaa jatkuvasti ja pian junayhteiskunnan hylkiöt ovat valmiita kapinaan.

Näyttävä scifi-sarja perustuu alun perin ranskalaisen Jacques Lobin ja Jean-Marc Rochetten ”Le Transperceneige” -sarjakuvaromaaniin, jonka ensimmäinen osa julkaistiin 1982. Snowpiercer-sarjaa on edeltänyt myös samaa nimeä kantava 2013 ilmestynyt elokuva, jonka ohjasi Bong Joon-ho. Mies on tunnettu erityisesti viime vuoden parhaan elokuvan Oscarin napanneen Parasite-elokuvan ohjaajana. En ole Parasitea nähnyt, mutta käsittääkseni se ottaa voimakkaasti kantaa ihmisten eriarvoisuuteen sekä ns. yhteiskunnallisiin luokkajakoihin. Sama teema on nähtävissä myös tässä sarjassa. Bong Joon-ho on nimittäin tuottajana myös tarinan sarjaversiossa.

En ole itse nähnyt 2013 vuoden elokuvaa, eikä sarjan tarina ollut minulle ennestään tuttu. Selailtuani kuitenkin hetken erityisesti IMDb:n kommenttiosiota, sain käsityksen, etteivät elokuvan fanit arvosta uutta tuotantoa lainkaan. Snowpiercer-sarja onkin saanut palvelussa vaatimattoman 6.2/10 arvostelun. Erityisesti negatiivista palautetta on saanut alkuperäisestä elokuvasta poikkeava juoni. Sarjan perusjuoni on jälleen kerran punottu eräänlaisen murhamysteerin sekä rikostutkinnan ympärille, jotta katsoja koukuttuisi tarinaan paremmin. Itseäni ratkaisu ei häirinnyt, mutta onhan näitä vastaavia jo markkina pullollaan. Rikostutkintaa ei ilmeisesti elokuvassa ilmene. Samoin näyttelijöiden suoritukset ovat saaneet kritiikkiä siksi, ettei hahmoihin oikein tunnu pääsevän sisään ja näytteleminen on jähmeää ja ilmeetöntä. Olen tässä kohtaa samaa mieltä.

Sarjan asetelma on sinänsä kiinnostava, vaikka sen uskottavuutta haittaa heti pari seikkaa. Snowpiercer on Nooan arkki -tyyppinen alus, jonka sisällä matkaavat ihmiskunnan viimeiset rippeet. Mutta miten junan raiteet pysyvät kulkukelpoisina huolimatta hillittömästä pakkasesta ja lumesta sekä jäästä? Kuka on ehtinyt rakentaa koko maailman kattavan raideverkoston? Miksi junan ylipäätään pitää kulkea ympäri maailman, miksi ei keskittyä pienemmälle alueelle, jolloin raiteiden huoltokin olisi helpompaa? Miksi rakentaa raiteita vuoristoon, jossa lumivyöryt ovat enemmän kuin todennäköisiä? Miksi ylipäätään rakentaa juna eikä vaikka vain kestävää ja isoa bunkkeria? Toki juna tuntuu saavan energiansa juuri liikkeen avulla, ehkä tätä aspektia syvennetään, kunhan jaksoja tulee lisää.

Snowpiercerissä on otettu taiteellisia vapauksia. Sarjan maailmassa vallitsee noin 120 asteen pakkanen, jolle altistuessaan mikä tahansa elävä jäätyy kauttaaltaan muutamissa sekunneissa. Ilmastolle altistuessaan ihminen jäätyy siis kalikaksi, joka murtuu palasiksi lyödessä. Vaikka vähän alle sadan asteen pakkanen on ihan aidostikin ihmiselle hengenvaarallinen, elävä kudos ei kuitenkaan jäädy sarjan esittämällä tavalla tai nopeudella oikeastaan edes absoluuttisessa nollapisteessä. Ihminen säilyy reilun 90 asteen pakkasessa hengissä noin kolme minuuttia. Kuoleminen tapahtuu kuitenkin elinten pettämisen vuoksi, ei siksi, että ihminen kivettyy muutamassa sekunnissa läpikotaisin kovaksi ihmismehujääksi.

Snowpiercer-sarjasta on ilmestynyt vasta kaksi jaksoa, joten en voi antaa mitään lopullisia kommentteja sen rakenteesta. Juoni vaikuttaa tähän mennessä melko perinteiseltä ja voisin kuvitella, ettei se yllätä myöhemminkään (paitsi ehkä jättämillään aukoilla). Näytteleminen ei ole mitenkään erikoista vaan pikemminkin tosiaan hieman ilmeetöntä, huolimatta siitä, että yhdessä päärooleista vaikuttaa Jennifer Connelly. Puitteet ovat kuitenkin hienot ja uskottavat, erikoistehosteet näyttävät hyvältä ja Netflix on selvästi panostanut sarjaan isosti.

Ensivaikutelma on vielä siis varoivaisen toiveikas, mutta mitään suurempia tunteita tai innostuksia Snowpiercer-sarja ensimmäisine jaksoineen ei tähän viikonloppuun tarjonnut.


0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *